Blogit

Nouse harmaasta massasta

Oletteko huomanneet kuinka jokainen jamppa näyttää nykyään samalta? Muoti kulkee niin, että koko ajan vallitsee jokin iso trendi ja jostain kumman syystä valtaosa ihmisistä menee siihen mukaan. Sama pätee usein myös alakohtaisiin yritysilmeisiin. Minkä takia? Erilaisuutta, rohkeutta erottautua ja oman tyylinsä löytämistä pitäisi kaikkien osata arvostaa enemmän.

 

Massasta erottautuminen

Yrityksenä tarkoituksesi on viehättää kohderyhmääsi ja sen myötä saada tuotteitasi myytyä. Kuka tahansa osaa kuitenkin olla erilainen. On vaikeampaa tehdä se ja onnistua viehättämään asiakkaitaan.

Charmin täyteisenä esimerkkinä toimii Oatlyn uusi ilme muutamien vuosien takaa. Ennen uudistusta he olivat muiden kauratuotteiden kanssa aivan samassa kastissa. Oatly pyrki vaikuttamaan isommalta yritykseltä kuin he silloin olivat, mikä oli virhe. Kaikki kauratuotteet olivat samaa p***** samanlaisissa paketeissa. Sitten Oatly uudisti pakkauksensa ja kuka erottuukaan kaurajuomahyllyllä ja viehättää kohderyhmäänsä omalaatuisella tyylillään.

Ota huomioon myös, että tämä vaatii rohkeutta ja tahdonvoimaa, eikä se tapahdu sormia napauttamalla. Älä pyri olemaan oman alasi Oatly vaan pyri olemaan oman alasi sinä. Ole erilainen, pysy relevanttina – se voi olla juuri sinun kilpailuetusi.

 

 

Mikä tekee sinun yrityksestäsi uniikin?

Millainen on teidän logonne? Loistavatko materiaalinne mainoksista pakkauksiin ja nettisivuihin kilpailijoidenne vierellä vai hukutteko harmaaseen massaan? Yrityksen ilmeessä, esiintymisessä, viestissä ja olemuksessa tulisi olla jokin särmä, jokin tunnistettava asia, joka erottaa teidät alanne kilpailijoista. Jokin asia, jolla kuluttaja teidät tunnistaa. Tunnistettavuuden ja ainutlaatuisuuden tuella voitte nousta omalla alallanne kuluttajan ensimmäiseksi mielleyhtymäksi.

  • Kaurajuomat: Oatly
    Teknologia: Apple
    Pikaruoka: McDonald’s

 

Yritysilme ja oma tyyli ovat kuitenkin asioita, jotka kehittyvät vuosien myötä. Itse en ainakaan näytä samalta kuin teini-ikäisenä eikä Coca-Colakaan näytä samalta kuin 1800-luvulla. Pysytään siis vahvoina ja kuljetaan omia polkuja. Kehitytään sitten ajan myötä toivon mukaan parempaan suuntaan.

Kirjoittanut

SAMU RISSANEN

GRAAFINEN SUUNNITTELIJA


”Onks sil follaajii?”

”Kuule tässä on reteet kengät, ihan viimestä huutoo,” sanoi muotitietoisena ja tyylitajuisena pidetty henkilö ystävälleen, joka on viimeisen viikon aikana turhautumisen partaalla etsinyt uusia kenkiä. Nämä seitsemän päivää aktiivista ja passiivista tiedonhankkimista ovat sisältäneet tuhansia altistuksia yritysten viesteille kaikissa kanavissa, lähtien Hullujen Päivien katalogista aina Instagramin feediin, joka pian oli oppinut hänen etsivät uusia kenkiä.

Mikään ei kolahtanut, kunnes hänen ystävänsä tarjosi luotettavan mielipiteen. Klik, ja kengät olivat jo matkalla. Kyseessä oli esimerkki siitä, kuinka word-of-mouth -viesti (WOM) kuluttajan luottamasta lähteestä vaikutti hänen ostopäätökseen. Lisäämällä WOMin eteen ”e” ja kerro muotitietoisen henkilön viestin saavuttavuus kymmenellätuhannella tai miljoonalla, niin alamme lähestyä vaikuttajamarkkinoinnin määritelmää.

 

Vaikuttajamarkkinoinnissa yritykset pyrkivät esimerkiksi sosiaalisessa mediassa vaikutusvaltaisten ihmisten kautta välittämään tietoa brändistään ja tarjonnastaan kuluttajille. Yrityksen haasteena on oikeiden vaikuttajien tunnistaminen ja heidän saaminen viestimään yritykseen liittyvää sisältöä omille seuraajilleen – mieluiten myös sellaista, joka on hyödyllistä markkinoivan yrityksen kannalta. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi tuotteiden lahjoittamista vaikuttajille siinä toivossa, että he testaisivat ja kertoisivat seuraajilleen näkemyksiään tuotteesta tai pitkäaikaisia yhteistyösopimuksia, joissa vaikuttaja toimii brändilähettiläänä.

Kuluttajat ovat entistä valistuneempia yritysten keinoista vaikuttaa heidän päätöksiinsä yritysten kannalta suotuisilla tavoilla. Näin ollen viesti, joka tulee heidän luottamastaan lähteestä – eli tässä tapauksessa seuratulta sosiaalisen median persoonalta – voi mennä paremmin perille kuin perinteisillä tavoilla välitetty viesti. Voi olla, että äsken tekstissä seikkaillut tyylitajuinen henkilö päätyi mielipiteeseensä nähtyään kengät hänen seuraamansa muotivaikuttajan ylistävässä testissä. Tärkeää on kuitenkin yhteistyön läpinäkyvyys ja viestin autenttisuus: kuluttajat ovat valistuneita myös yritysten ja vaikuttajien välisistä yhteistyön muodoista.

 

Kuinka yritysten tulee päättää se, keiden vaikuttajien kautta he viestiään haluavat välittää? ”Hei, tsekkaa eka montaks follaajaa sil on ja valkkaa se, kel on joku miljardi”, voi yksi guru tokaista. On totta, että viestin saavuttavuuden kannalta suuri seuraajamäärä tarkoittaa sitä, että vaikuttajan kertoma viesti todella kuuluu ja viraaliefektin myötä myös kauas. Seuraajamäärä on yksi yleisimpiä vaikuttavuudesta vinkkaavia tunnuslukuja sillä taustaoletuksella, että suuri seuraajamäärä tarkoittaa myös mielipidejohtajuutta. ”Jos noi miljoona muuta diggaa, niin mäkin diggaan!” Jos yritys pystyy varmistumaan, että kyseinen vaikuttaja edustaa sitä, mitä yrityksen brändikin edustaa ja sitä kautta myös seuraajatkin edustavat, voi yritys vaikuttajamarkkinoinnilla tavoittaa luotettavan lähteen kautta valtavan määrän heidän kohderyhmäänsä kuuluvia kuluttajia. Vaikuttajamarkkinoinnilla voidaan siis samaan aikaan käyttää vaikuttajan kanavaa sekä segmentoinnin että kohdentamisen tukena. Kaksi kärpästä yhdellä iskulla, no mutta wau!

 

Seuraajamäärä ei kuitenkaan ole absoluuttinen totuus. Viime aikoina vaikuttajamarkkinoinnissa on puhuttu mikrovaikuttajista, joiden eri kanavien yhteenlaskettu seuraajamäärä voi jäädä vain tuhansiin. Mikrovaikuttajien tapauksessa tämä pienilukuisempi seuraajajoukko on kuitenkin hyvin sitoutunutta ja viestin tarkan kohdentamisen mahdollistava, mikrovaikuttajien ollessa usein jonkin nichen edustajia. Kysymys onkin myös saavutettavan määrän lisäksi siinä, kuinka sitoutunutta tämä suuri määrä todellisuudessa on seuraajaan nähden.

Miljoonapäinen, sitoutunut ja päällisin puolin kohderyhmää edustava seuraajajoukkokaan ei välttämättä ole aina täydellinen yhdistelmä. On esimerkiksi tutkittu, että vaikutelma brändin ainutlaatuisuudesta voi kärsiä, jos siitä viestii vaikuttaja, jonka viesti tavoittaa hyvin suuren joukon ihmisiä. Vaikka seuraajajoukko edustaisikin esimerkiksi arvoiltaan kohderyhmää, voi vaikuttajan miljoonille ylistämä tuote menettää ainutlaatuisuuden, joka on aiemmin ollut kuluttajien ostokriteeri kyseiselle tuotteelle. Jos alun esimerkin kengät olivat alun perin kuluttajien keino erottautua massasta, voivat he päätyä osaksi tätä massaa, kun lukemattomia ihmisiä tavoittavan vaikuttajan rohkaisemana seuraajat seuraavat johtajaansa ja ostavat nämä kengät. Lyhyellä aikavälillä hyvä, mutta kestävän brändipääoman luomisessa – eli tulevaisuuden rahavirtojen varmistamisessa – huono.

 

Voidaan siis todeta, että edes numerotkaan eivät kerro täyttä totuutta. Ei vain ne numerot vaan myös niiden tulkinta. Vaikuttajien valinnassa pätevät lukuisat laadulliset kriteerit, jotka ohjaavat pohtimaan vaikuttajan valinnan pidempiaikaisia seurauksia. Mitä vaikuttaja edustaa? Onko hänellä todellista mielipidejohtajuutta seuraajiinsa nähden? Minkälainen brändi itse vaikuttajalla on ja kuinka se vaikuttaa meidän brändiin? Vastaako vaikuttajan ja sitä kautta seuraajien elämäntyyli sitä, jonka osana meidän tuotteemme kuuluu olla? Tulisiko näihin saatujen vastausten perusteella sittenkin valita vaikuttaja, jolla on vain 5% megaseuratun persoonan seuraajista, jotta oma brändimme ei saa osumaa?

Eikö olekin mukavaa lukea blogiteksti, joka lisäsi entisestään vaikuttajien valinnassa huomioitavia kysymyksiä? Voisimmeko auttaa sinua näihin vastaamisessa?


Asiakaslehti on matka asiakkaaseen

Asiakaslehti voi olla tutkimusmatka itse asiakkaaseen

Meillä Mainiossa on jälleen yhden asiakaslehden valmistuminen loppusuoralla. Tämän kyseisen lehden teko alkoi 15.2. Matka on ollut pitkä ja tuskin maltan odottaa sitä hetkeä, kun saan valmiin lehden käsiini pideltäväksi.

Miksi asiakaslehti tuntuu yhä niin kovin tarpeelliselta vuonna 2018? Sen kun piti olla kuollut tapa tavoittaa asiakaskunta jo kauan sitten.

Ensimmäistä kertaa asiakaslehteä oltiin tappamassa 1970-luvulla. Tuolloin siitä tuli syystä tai toisesta kovin vanhanaikainen ja epätrendikäs, mutta asiakaslehden serkukset eli jäsen- ja henkilöstölehdet pitivät taiteenlajin hengissä. 80-luvun talouskasvu toi asiakaslehden uuteen kukoistukseen, mutta internetin saavuttua moni oli jälleen valmis naulaamaan viimeisen naulan tämän yritysjournalismimuodon arkkuun.

Moni yritys päättikin luopua fyysisestä asiakaslehdestä ja jakaa saman sisällön kustannustehokkaasti omilla nettisivuillaan. Ajan myötä alkoi myös ilmestyä netin kautta ladattavia lehtiä luettavaksi. Älypuhelimen yleistyminen on kuitenkin yllättäen tehnyt perinteisestä asiakaslehdestä jälleen tarpeellisen.

Yhä useamman ihmisen internetin käyttö tapahtuu nykyisellään jo lähes kokonaan puhelimen kautta. Elämme klikkiotsikoiden aika, johon kuuluu  epämääräisen otsikoinnin lisäksi nopea silmäily: vietämme sivuston tai uutisen parissa aiempaa lyhyemmän ajan. Noin 50 % perinteisten printtimedioiden verkkosivujen käyttäjistä poistuu sivuilta muutaman sekunnin jälkeen. Loput 50 % viettää sivuilla keskimäärin noin minuutin.

Miksi sähköinen asiakaslehti tekisi tässä trendissä poikkeuksen? Se kun on tähänkin asti kulkenut käsi kädessä printtimedian kanssa, kohdaten samat alaa koskevat haasteet.

Kuvitellaan tilanne, että asiakkaasi on löytänyt ladattavan lehtiversiosi ja alkanut lukemaan sitä bussissa matkalla kotiin työpäivän jälkeen. Pian puhelimeen tulee kuitenkin muistio aiemmin päivällä olleesta palaverista tai hauska video ystävältä. Lehden luku keskeytyy ja siihen ei todennäköisesti enää palata. Lukeminen ehti siis loppua ennen kuin se ehti edes kunnolla alkaa.

Lehden eteen tehtiin runsaasti töitä, mutta sisältö ei ehtinyt vaikuttamaan: tavoittelemasi asiakas ei ehtinyt kunnolla edes lukea sisällysluetteloa.

Yhtäkkiä perinteinen printattu asiakaslehti näyttää järkevältä vaihtoehdolta. Kerron omakohtaisen esimerkin. Sain jokin aika sitten asiakaslehden omalta sähköyhtiöltäni. Alkuviikosta saapunut lehti oli usean päivän ajan sohvapöydälläni koskemattomana, muiden lehtien joukossa. Sunnuntaina iltapäivällä aloin selailemaan pinoa kaikessa rauhassa. Muistin sähköyhtiön lehteä lukiessa, että oma määräaikainen sopimukseni on loppumassa kyseisen yhtiön kanssa. Aktivoiduin, pyysin tarjouksen ja tartuin siihen. Nyt sähköni toimittaa samainen yhtiö kaksi seuraavaa vuotta, koska tämä lehti muistutti minua asiakkuudestani sellaisena hetkenä, kun aivoni eivät olleet viestitulvan keskellä.

Teemme useita asiakaslehtiä. Nämä prosessit ovat meille kuin briefin laajennuksia. Viimeisintä lehteä tehdessäni pääsin asiakasyrityksemme asiakkaiden koteihin ja työpaikoille. Keskustelimme siitä, mikä on heidän suhteensa asiakasyritykseemme, mikä on heille tärkeää ja mitä he arvostavat. Tällainen tieto auttaa myös kirjoittajaa ymmärtämään asiakkaamme asiakkaita. Sitä tietoa voimme hyödyntää heti seuraavassa yhteisessä projektissamme.

Kirjoittanut

Tarmo Lyytikäinen

Viestintäsuunnittelija


1 2 3 4 5 10